Plantashi Kenepa
| Plantashi Kenepa | ||
|---|---|---|
| plantashi na | ||
| Divishon atministrativo | ||
| Region | Bandabou | |
| Historia | ||
| Fundashon | 1693 òf 1694 | |
Plantashi Kenepa | ||
| Imágen riba | ||
| [Editá Wikidata] · [Manual] | ||
Plantashi Kenepa, tambe konosí komo Plantashi Knip, ta un plantashi históriko den Bandabou, Kòrsou. E plantashi a wòrdu fundá na 1693 òf 1694. Na e plantashi a kuminsa, dia 17 di ougùstùs 1795, e e rebelion di katibu dirigí pa Tula, un di e momentonan mas importante den historia di Kòrsou.[1]
Deskripshon
[editá | editá fuente]E plantashi tabata abarká mas o ménos 850 hektar di tereno. Na e kuminsamentu, tabata kultivá frutanan manera dividivi, kenepa, batata, i melon. Posteriormente, e kría di bestia tambe a bira parti di e ekonomia di plantashi.[2] E nòmber “Kenepa” ta referí na e fruta kenepa (Melicoccus bijugatus), ku tabata wòrdu kultivá na e plantashi.
Den su époka mas intensivo, mas ku 400 katibu tabata biba i labora na Plantashi Kenepa. Nan tabata dividí entre aproksimadamente 170 barak di palu i sinko edifisio di piedra.[2]
Lanthùis
[editá | editá fuente]E lanthùis, kas di e shon di plantashi, ta data di kuminsamentu di siglo diesnuebe. E kas grandi aki ta rondoná pa un galeria kubrí, ku dak di siya ta será entre dos fachada elegante i puntá. Riba e fachada ost tin inskribí tres fecha 1830, 1939 i 1985. E promé fecha ta indiká aña di konstrukshon. E otro dos ta referí na restourashonnan ku a tuma lugá.
E edifisio ta rektangular, i e galerianan hanchu tabata sirbi pa tene e kas fresku. Na 1875, tabatin ainda 175 kasita di katibu i sinku edifisio di piedra banda di lanthùis, ku tabata alohá serka di 390 hende.
Desde 2007, e lanthùis ta fungi komo Museo Tula, dediká na memoria di Tula i lucha kontra sklabitut.[3][4]
UNESCO
[editá | editá fuente]Plantashi Kenepa ta kandidato pa wòrdu inkluí riba e Lista di Herensia Mundial di UNESCO komo parti di e herensia kultural i históriko di Kòrsou.[5]
Mira tambe
[editá | editá fuente]Fuente, nota i/òf referensia
|