Salta pa kontenido

Wustèin

Di Wikipedia, e ensiklopedia liber
 E artíkulo aki ta skirbí na ortografia di papiamentu. Lo ta apresiá si por mantené e artíkulo aki na estilo di papiamentu.

Wustèin (òf desierto) ta un área kaminda masha tiki presipitashon ta kai (normalmente ménos ku 200 milimeter pa aña), ku ta kousa poko òf ningun vegetashon di krese.

E imágen típiko di un wustèin ta un sabana vasto bashi ku dùin i temperaturanan altu. E imágen aki, sin embargo, ta konta solamente pa algun wustèin na Tera. Wustèinnan tambe ta aparentá den zonanan templá i polar. Algun ehèmpel di wustèin ta Sahara, Gobi, Kalahari, wustèin di Namib, Negev, Gran wustèin árabe, Atacama, i wustèin polar den parti sentral di Antártika.

E suela di wustèin no ta infértil. Despues di áwaseru, un gran parti di e área konserní por diripiente haña vegetashon. E santu di wustèin, sin embargo, no por retené awa pa muchu largu, loke ta kousa ku e matanana ta muri lihé. Wustèinnan tin biaha ta proveé oásis; plèki meimei di wustèin kaminda awa ta disponibel.