Jump to content

Pakistan

Di Wikipedia, e ensiklopedia liber
 E artíkulo aki ta skirbí na ortografia di papiamentu. Lo ta apresiá si por mantené e artíkulo aki na estilo di papiamentu.
Repúblika Islamiko di Pakistan
Urdu: اسلامی جمہوریہ پاكستان
Islāmī Jumhūriyah Pākistān
Himno: قَومی ترانہ
Qaumī Tarānah
"E Himno Nashonal"
Mapa
Atministrashon
Kapital Islamabad
Stat mas grandi  Karachi
Idioma ofisial  Urdu
Gobernashon  Demokrasia parlamentario
Geografia
Área 881.913 kilometer kuadra (3.1% awa)
Koordinato  30°N 71°E / 30°N 71°E / 30; 71
Poblashon
Populashon
 (2021)
223.773.700
253.74 habitante/km²
HDI 0,544 (2021)
Otro infromashon
Unidat monetario  Pakistani rupee (PKR)
Zona di tempu UTC+5
Wèp .pk
Kódigo  PAK
Tel  +92
Mapa detaya di Pakistan
Map
Imágennan riba Wikimedia Commons Wikimedia Commons
Wèpsait ofisial
[Editá Wikidata] · [Manual]

Pakistan (urdu: پاکستان, Pākistān), ofisialmente Repúblika Islámiko di Pakistan, ta un pais den Sur Asia. E tin frontera ku India na ost, Afganistan na nòrtwèst, Iran na sùitwèst i China panòrt. Pasùit, Pakistan tin un liña di kosta riba Laman Árabe, ku ta parti di Oséano indio.

E kapital di Pakistan ta Islamabad, un siudat planifiká for di añanan 1960. E suidat mas grandi di e pais ta Karachi, ku mas ku 21 mion habitante den su área urbano, i e ta un di e siudatnan mas grandi na mundu.

Ku un poblashon total di mas ku 240 mion hende, Pakistan ta un di e paisnan mas poblá na mundu.

Historia

[editá | editá fuente]

E estado di Pakistan a wòrdu formá na 1947 despues di e partishon di India Britániko, ku a krea un pais separá pa poblashon predominantemente musulman. E partishon aki a resultá den migrashon masivo i konflikto violento entre komunidatnan religioso.

Na 1956, Pakistan a deklará su mes komo un repúblika islámiko.

Na 1971, e parti ost di e pais, konosí komo Ost-Pakistan, a bira independiente komo Bangladèsh despues di e Guera di Liberashon di Bangladesh.

Desde su independensia, Pakistan a pasa pa diferente periodo di gobernashon sivíl i militar. Un tema sentral den su historia moderno ta e konflikto ku India riba e region di Kashmir.

Geografia

[editá | editá fuente]

Pakistan ta karakterisá pa un gran diversidat geográfiko. Den e region nòrt di e pais tin algun di e montañanan mas altu na mundu, inkluyendo parti di Himalaya i Karakoram. Den e region sùit tin plano i desierto, miéntras ku e kosta na Laman Árabe ta importante pa komersio i transporte.

Demografia

[editá | editá fuente]

Pakistan tin mas ku 240 mion habitante, loke ta pone e entre e paisnan mas poblá na mundu. E idioma ofisial ta urdu, pero ingles ta ampliamente usá den gobernashon i negoshi. Tin hopi idioma regional, manera punjabi, sindhi i pashto.

Ekonomia

[editá | editá fuente]

E ekonomia di Pakistan ta den desaroyo i ta basá riba sektornan manera agrikultura, industria tekstil i servisio. E pais tin un klase medio kresiente, pero tambe ta enfrentá desafionan manera pobresa, desigualdat i desaroyo limitá.

Politika i seguridat

[editá | editá fuente]

Pakistan ta un repúblika federal ku un sistema parlamentario. E pais a eksperensiá periodonan di instabilidat polítiko, inkluyendo gobernashon militar i tenshon entre institushonnan sivíl i militar.

Pakistan ta un estado ku armanan nuklear i tin un di e ehérsitonan mas grandi regionalmente.

Asuntu sosial i desaroyo

[editá | editá fuente]

Pakistan ta enfrentá diferente desafionan sosial, inkluyendo:

  • desigualdat di hende muhé.
  • tenshon religioso i étniko.
  • korupshon.
  • seguridat interno.

Segun e Indise di Desaroyo Humano (HDI), Pakistan ta klasifiká komo un pais den desaroyo humano medio-abou.

Relashonnan internashonal

[editá | editá fuente]

Pakistan tin relashonnan importante ku paisnan manera China, Merka i e paisnan di Medio Oriente. E konflikto ku India, spesialmente riba Kashmir, ta un tema importante den su polítika eksterno.