Salta pa kontenido

Simadan

Di Wikipedia, e ensiklopedia liber
 E artíkulo aki ta skirbí na ortografia di papiamentu. Lo ta apresiá si por mantené e artíkulo aki na estilo di papiamentu.
Simadan
Fiesta di kosecha na Nikiboko (± 1945)
Nomber 
alternativo
Seú
Celebra na   Boneiru
Conmemora  Fin di kosecha
[Edita Wikidata] · [Manual]

Simadan (seú na Kòrsou) ta e fiesta di kosecha típiko di e islanan di Boneiru i Kòrsou. E músika, ritmo i baile ta básikamente mesun riba e dos isla. Probablemente dor di imigrashon di hopi boneriano pa e isla di Kòrsou sa yama seú tambe simadan na Kòrsou.

E fiesta di kosecha tin su origen den e kosecha di e maishi ku tabata kompañá pa hopi festividat (músika, baile i kanto).[1] Despues ku e maishi a wòrdu kòrtá i e muhénan a yena e makutunan ku mata, nan tabata sigui den proseshon pa e kunuku (magasina), bailando i kantando. E movementu di baile aki riba ritmo di e músika ta wòrdu yamá "wapa simadan" i "wapa(mentu) tras di seú", esta bailamentu den fila durante e proseshon di kosecha. E músika tabata konsistí di e instrumentonan tambú, kachu, agan òf wiri. E tokadó di kachu (supladó di kachu) ta hunga un ròl importante den esaki. Ora dos proseshon topa, un bataya falsu a tuma lugá entre e dos lider. Esun ku sali viktorioso aki tabata haña e título "toro mansinga" (òf tambe mansinga), esun derotá tabata wòrdu yamá "toro mansebu". E bataya aki ta keda ripití vários biaha. Nan tabata yam’é toro mansinga tambe "rei di maishi".

Fiesta di kosecha na Boneiru (± 1950)

E kantikanan kantá segun ku e proseshon tabata bai dilanti a wòrdu pasá di generashon pa generashon. Su nifikashon no por wòrdu determiná mas; den boka di pueblo e ta wòrdu yamá gueni, e asina yamá ‘idioma afrikano’ di e katibunan. E kantika di kosecha boneriano mas konosí ta Remailo, e palabra afrikano pa maishi chikí (sorghum vulgare).[2] Ora e proseshon a yega na e kunuku, e makutunan di mata a wòrdu basha den e magasina miéntras nan tabata baila i kanta At’e ko t’ei ka, at’e ko t’ei ka. Despues, nan a sigui selebrá e evento gososo di e kosecha huntu.

Parada di simadan

[editá | editá fuente]

Den temporada di simadan ta tene paradanan di simadan ku trahe kolorido na Boneiru. Riba promé di mei ta tuma lugá anualmente un parada festivo dor di Kralendijk na honor di Chana ku Doei Diaz, inisiadónan di e evento.[3][4]

Literatura

[editá | editá fuente]
  • H. Hoetink, Over de simadan (Christoffel, I, 9, aprel 1956); N. van Meeteren, Folklore di Curaçao (1947, 1977).

Mira tambe

[editá | editá fuente]