Seú
| Seú | ||
|---|---|---|
| Selebra na | ||
| Konmemorá | Fin di kosecha | |
| Fecha | di dos dia di Pasku di Resurekshon | |
| Inisio | siglo 18 | |
| [Editá Wikidata] · [Manual] | ||
Seú ta un fiesta di kosecha na Kòrsou ku estilo di músika i baile di kosecha típiko.[1] Na Boneiru tin básikamente e mesun selebrashon i estilo di músika i baile, ku yama simadan. E músika di seú tin un karakter polirítmiko, i den baile e palabra "wapa" ta referí na e paso i moveshon di kurpa ku ta tipifiká e estilo.
Orígen i historia
[editá | editá fuente]Seú tin su rais den époka di sklabitut, durante e temporada di kosecha, prinsipalmente den siglo 18 i 19. Riba plantashi, katibunan di orígen afrikano tabata selebrá fin di kosecha ku baile, kantika i tambú.
Despues di abolishon di sklabitut na 1863, e tradishon a keda biba den komunidat rural, unda e kosecha di maishi tabata tuma forma un aktividat kolektivo. Bisiñanan tabata yuda korta e maishi, i e pago tabata un glas chikí di rom òf un plato di kuminda.[2] Durante e trahamentu mes, tabata kanta kantikanan di kosecha – yamá kantika di seú – ku tabata kompaña ku instrumentonan tradishonal manera kachu, wiri i tambú. Despues ku e kosecha tabata kla i e muhénan tabata yena e makutunan ku maishi; hende tabata baila i kanta den proseshon pa e kunuku (magasina). E komunidat tabata selebrá ku baile, kanto i músika, simbolisando union i gratitut. E movementu di baile aki riba ritmo di e músika ta wòrdu yamá wapa (mentu) tras di seú (bailamentu den un proseshon di kosecha). E selebrashon tabata sirbi komo un forma di gradisimentu na diosnan pa e bendishon di kosecha di sorghum (tipo di maishi rabu), ku tabata un di e alimentonan prinsipal di e tempu ey.
Ku tempu e selebrashon a transformá den un fiesta mas grandi i organisá, ku a bira parti fundamental di kultura nashonal. Den añanan 1970 organisashonnan pa preservá i promové herensia folklóriko a formalisá e marcha di seú na Willemstad.
Marcha di Seú
[editá | editá fuente]
Na Kòrsou, seú tambe ta referí na e parada festivo ku ta tuma lugá kada aña riba e di dos dia di Pasku Grandi y a bira un di e eventonan folklóriko mas grandi di Kòrsou. Segun tradishon, e marcha a kuminsa mas ku 200 aña pasá den kayanan di Bandabou. Den e desfile, ku ta atraé grupo folklóriko, skol, i fundashonnan kultural, partisipantenan ta baila i kanta bistí den trahenan folklóriko.
Instrumentonan ku ta kompaña e marcha ta inkluí tambú, chapi, kachu (karkó), kuarta i wiri. E selebrashon no solamente ta simbolisá gratitut pa prosperidat, pero tambe ta un manera pa preservá kultura afrokaribeño i mantene lasonan ku origen agríkola di e isla.
Signifikado kultural
[editá | editá fuente]Fuera di e parada mes, seú ta un símbolo profundo di identidat afrokaribeño na Kòrsou. E tradishon a nase komo un ekspreshon di gratitut pa kosecha, i a bira un manera pa mantene bibo un memoria kolektivo di trabou, resistensia i spiritu komunitario. Den tempu kolonial e fiesta tabata limitá òf reprimí, pero awendia e ta rekonosí komo patrimonio immaterial ku ta fortifiká orguyo kultural i kontinuidat históriko. Seú tambe a pone Kòrsou den un ret mas amplio di tradishonnan di kosecha den Karibe, ku ta inkluí e simadan di Boneiru.
Mira tambe
[editá | editá fuente]Fuente, nota i/òf referensia
|